Oulun joulumerkkikoti

Selainasetuksesi estävät kuvien näyttämisen
Oulun joulumerkkikoti 1945 - 1969.
Selainasetuksesi estävät kuvien näyttämisen
Oulun joulumerkkikoti toisesta kuvakulmasta.
Selainasetuksesi estävät kuvien näyttämisen
Pienokaiset päivänokosilla ulkona ruskettumassa.
Selainasetuksesi estävät kuvien näyttämisen
Oulun entinen jm-koti, nykyinen Mäntylä-Snellmanin päiväkoti. Kuva on otettu Oulun tapaamispäivänä 6.8.2016/pm
Selainasetuksesi estävät kuvien näyttämisen
Päätykuva. Ylhäällä oikealla näkyy parveke, jossa vauvoja nukutettiin päivisin. Kuva on otettu Oulun tapaamispäivänä 6.8.2016/pm

Stiftelsen Alma och K. A. Snellman Säätiön lastenparantolan tiloihin perustettiin 40-paikkainen joulumerkkikoti vuonna 1945, joka aloitti toimintansa syyskuun 3 päivä. Tuberkuloosi tilanne oli erityisen paha pohjoisessa ja käyttöön tarjoutui ilmaiseksi sopiva rakennus. Snelmannin säätiön ja Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen intressit kohtasivat. Lisäksi rakennuksen muutostöihin joulumerkkikodiksi saatiin myös merkittävä ruotsalainen lahjoitus.

Joulumerkkikotiin perustettiin 1.6.1966 lastenosasto III. 25-paikkaisen osaston (15 lastenpsykiatrista ja 10 pitkäaikaissairasta somaattista/psykosomaattista potilasta) tilat vuokrattiin Snellman-säätiöltä ja Tuberkuloosin Vastustamisyhdistykseltä.

Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen mukaan Oulussa oli hoidettavina 1912 lasta ja vuodepaikkoja 45-55. Kaikkiaan heistä pääsi vanhempiensa hoivaan yli 87 %, sukulaisperheeseen tai ottolapseksi 2 % ja hoitokotiin tai laitoshoitoon sijoitettiin 10 %:a.

Lasten sijoittuminen hoidon jäkeen ensimmäisen 10 vuoden aikana, ajalla 1946-56 hoidossa olleista 831 lapsesta:

omaan kotiin 661 79,5%
sukulaisperheeseen 3 0,4%
ottolapsiksi 18 2,2%
hoitokotiin 22 2,6%
laitokseen 96 11,6%

 

Joulumerkkikoti aikana taloa remontoitiin kolme kertaa, 1955-56, 1962 ja 1965-66. Tuberkuloositilanteen korjaannuttua lapsia alettiin ottaa hoitoon myös sosiaalisin perustein. Vuonna 1963 jo 30% oli sellaisia joiden vanhemmat eivät sairastaneet tuberkuloosia. Näin ollen Oulun joulumerkkikotia oltiin jo lopettamassa 1963, mutta sen sijaan lakautettiinkin Kuopion joulumerkkikoti 1964.

Oulun Joulumerkkikoti lakkautettiin toukokuussa 1969. Viimeiset lapset siirrettiin Tampereelle.

Nykyisin rakennuksessa on Mäntylä-Snellmanin päiväkoti. Rakennus saneerattiin vuosina 2017-2018. Sisällä on laatta, joka muistuttaa joulumerkkikotiajoista. Mäntylä-Snellmanin päiväkodin osoite on Snellmanintie 2 90150 Oulu.

Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Talon historian esittelyn ja kierroksen pitivät Mäntylä-Snellmanin päiväkodin työntekijät Kaisa Kaukoranta (vas.) ja Teija Torkkola.
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Mäntyla-Snellmanin päiväkoti remontin jälkeen. Se toteutettiin vuosina 2017-2018.
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Mäntyla-Snellmanin päiväkoti remontin jälkeen. Talossa säilytettiin entiset värit ja myös ulkoiset puitteet ikkunoita myöten.
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Mäntyla-Snellmanin päiväkoti remontoitiin ulkoa ja sisältä.
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Mäntyla-Snellmanin päiväkoti remontin jälkeen. Näyttävä porraskäytävä yläkertaan.

Oulupäivä 26.8.2023

 

Mäntylä-Snellmanin historiaa                                                   

Oulun tapaamispäivässä 26.8.2023 kuultiin entisen joulumerkkikodin historiasta. Mäntylä-Snellmanin päiväkodin työntekijät Teija Torkkola ja Kaisa Kaukoranta esittelivät taloa ja sen yli satavuotista historiaa. He välittivät terveiset päiväkodin entiseltä johtajalta Eija Salmelta, joka vastaanotti joulumerkkikotilapset rakennukseen vuosien 2016 ja 2019 tapaamispäiviin. Nykyään päiväkodin johtajana toimii Henna Laurila.

Esittelyn aluksi katsottiin videoesitys ja kuultiin päiväkodin lasten laulama ”Meidän talossa”.          

                

Snellman-talon historiaa

Entisen Oulun joulumerkkikodin rakennuksen historia ulottuu 1920-luvun alkuun. Karl August ja Alma Snellman testamenttasivat nuorena kuolleen Eiler poikansa perintöosuuden (Kouvalainen, 2005). Summa oli suuri, kolme miljoonaa markkaa ja sen turvin perustettiin Snellman -säätiö köyhien lasten hyväksi vuonna1921. Testamentissa toivottiin, että säätiön varoja käytetään erityisesti Pohjois-Suomen vähävaraisten lasten ja nuorten hyväksi.

Vuonna 1921 tehtiin aloite 30-paikkaisen lastenparantolan rakentamiseksi (Kouvalainen, 2005). Taloussyistä rakentaminen viivästyi. Lastenparantolan rakentaminen alkoi vasta vuonna 1932. Lastenparantola valmistui 31.12.1934 ja talon viralliset vihkiäiset olivat heinäkuussa 1935. Lastenparantola toimi vuosina 1935-39.

1930-luvun lopussa tapahtui äkillinen muutos, kun toinen maailmansota syttyi.  Lastenparantolan toiminta jouduttiin keskeyttämään (Vuori, 2016). Vuosina 1939-45 rakennus toimi sotasairaalana (Kouvalainen, 2005). Sairaalassa tehtiin kirurgisia toimenpiteitä ja hoidettiin sisätauteja. Rakennuksessa oli 100 potilaspaikkaa. Vuosina 1942-45 rakennus oli Kriegslazaret, saksalaisarmeijan sotilassairaala. Sota-ajan jälkeen tontilla oli jonkin aikaa parakkeja evakkoon joutuneita varten.

Joulumerkkikotina rakennus oli vuosina 1945-1969 (Tamminen, 1982). Lapset tuotiin heti syntymän jälkeen joulumerkkikotiin Oulun ja Lapin läänin alueelta. Tuberkuloosin vähennyttyä rakennuksessa toimi lääninsairaalan lastenosasto vuosina 1966-75, johon kuului 15-paikkainen lastenpsykiatrinen osasto sekä toinen osasto, jossa oli 10 paikkaa pitkäaikaisille somaattisia sairauksia poteville lapsille.

Rakennus siirtyi Oulun kaupungin omistukseen vuonna 1975. Snellman säätiö laittoi kiinteistön myynnin yhteydessä luovutuskirjaan merkinnän, että talossa on aina oltava lasten ja nuorten hyväksi olevaa toimintaa.

 

 

Snellman -talon peruskorjaus

Talo kaipasi kipeästi remonttia, mutta sitä jouduttiin odottamaan pitkään, 11 vuotta. Se toteutettiin vuosina 2017-2018 ja kunnostus kesti puolitoista vuotta. Remontti tuli maksamaan neljä miljoonaa euroa.

Remontti toteutettiin vanhaa kunnioittaen. Esimerkiksi ikkunat uusittiin yksi kerrallaan käsityönä. Ikkunoita on rakennuksessa 144 ja niitä kunnosti kaksi työntekijää kymmenen kuukauden ajan. Rakennuksen värimaailma vastaa mahdollisimman paljon alkuperäistä. Päärakennus on väriltään kultaisen keltainen. Alakerran aula-lattioiden kuviot on entisöity. Takka ja hella tuttipullojen lämmitykseen säilytettiin. Seinien yläosan ornamenttikuviot kunnostettiin. Sauna on omalla paikallaan ja se on edelleen käytössä. Museovirasto oli vahvasti mukana peruskorjauksessa. Myös piharakennukset ovat suojelukohteita.

Tällä hetkellä päiväkodissa on varhaiskasvatusta ja esiopetusta kahdeksassa ryhmässä, myös pohjois-saamen kielistä toimintaa. Toimintaa on kahdessa rakennuksessa, Snellman-talon ja Mäntylä-talon Isoimmat lapset ovat tietoisia päiväkodin historiasta ja siitä, että  ”täällä on hoidettu lapsia”.

 

Joulumerkkikodin toiminta

Liisa Kauppinen toimi joulumerkkikodin johtajattarena vuosina 1954-66. Hän oli aloittanut opiskelijana rakennuksessa ja oli sitä mieltä, että talo oli ”aivan ihana työpaikka jo tuolloin” (Vuori, 2016). Liisa oli henkilökunnan arvostama johtaja. Hän asui itsekin perheineen joulumerkkikodissa. Johtajatar oli aina saatavilla, jos ilmeni hätätilanne.

Lapset tulivat joulumerkkikotiin usein taksilla suoraan synnytyksestä eri puolilta Pohjois-Suomesta. Vauvat olivat makuupussissa tai heidät kuljetettiin vanerisessa laatikossa. Saattajana oli usein kätilö.

Pienimmät vauvat, 0-2 kuukauden ikäiset, olivat alakerrassa, sitä vanhemmat hoidettiin yläkerrassa. Isommille lapsille oli oma rauha ja makuusalin tilaa oli jaettu väliseinillä. Lapset pääsivät päivittäin kylpyyn ja joka osastolla oli oma kylpyhuone.

Vauvoille laulettiin paljon, heitä pidettiin mahdollisimman paljon sylissä. Kesäisin vauvat saivat aurinkokylpyjä ulkona tai parvekkeella. Lasten kanssa leikittiin ja jokaiseen päivään kuului ”leikkitunti”.

Joulumerkkikodissa oli oma keittiö, jossa valmistettiin terveellistä ruokaa. Kodin pihalla oli oma kasvimaa. Puolukat poimittiin lähimetsästä.

Talossa työskenteli monta imettäjää. Maitoa saatiin myös muualta. Maitoa haettiin juna-asemalta ja kuljetettiin talvella potkukelkalla Joulumerkkikodille.

Vauvat nukkuivat pinnasängyissä. Lastenhoitajina olevat yököt valvoivat myös nukkumista. Päivärytmi ja rutiinit jäsensivät päivien kulun.

Henkilökuntaan kuului lastenhoitajia ja harjoittelijoita. Hoitajat ja harjoittelijat asuivat joulumerkkikodin kanssa samaan pihapiiriin kuuluvassa asuntolarakennuksessa. Hoitajien työnkuvaan kuului muutakin kuin lastenhoitoa: he neuloivat, ompelivat ja maalasivat huonekaluja. Kaikki hoitajat ja harjoittelijat osasivat tarvittaessa hoitaa maitokeittiötä ja huolehtia pyykistä. Henkilökuntaan kuuluivat myös siivooja, pesijä, talonmies, keittäjätär ja imettäjiä.

Monelle tapaamisessa mukana olleille oli uusi tieto, että ilmeisesti kaikki joulumerkkikodin lapset olivat saaneet äidinmaitoa ensimmäiseksi ravinnokseen. Liisa Kauppinen imetti joitakin joulumerkkikodin lapsia aikana, jolloin hänellä itsellään oli imeväisikäinen vauva. Äidinmaitoa tuotiin eri puolilta Pohjanmaata maitoa luovuttavilta äideiltä erikoiskuljetuksina junalla, polkupyörillä ja talvisin kelkoilla.

Oulun joulumerkkikodin toiminta päättyi vuonna 1969. Joulumerkkikodissa hoidettiin sen toimintavuosien aikana 1912 lasta (Tamminen, 1982). Viimeisen toimintavuoden aikana lapsia oli hoidettavana alle kaksikymmentä.

1970-luvun loppupuolen kiinteistöt olivat käyttämättömänä, kunnes rakennukseen avattiin Oulun kaupungin päiväkoti vuonna1983. Myös nuorisotilat ja neuvola ovat olleet osa toimintaa. Rakennuksessa lasten hyväksi tehtävää työtä jatkaa päiväkoti, joka toimii Snellman- ja Mäntylä-taloissa (Oulun kaupunki, 2023). Lapset ovat viihtyneet hyvin ennen ja nyt ”Meidän talossa”.

 

Torkkola Teija

Kaukoranta Kaisa

Hautamäki Tiina

 

Lähteet:

 

Kouvalainen, K. (2005).  Stieftelsen Alma och K.A. Snellman Säätiö 1921-2004.

Oulun kaupunki (2023). Mäntylä-Snellman päiväkoti. ”Meidän talossa”. https://www.ouka.fi/oulu/mantyla-snellman/etusivu

https://www.ouka.fi/oulu/mantyla-snellman/etusivu

Snellman-kodin rakennushistoriaselvitys. https://www.ouka.fi/documents/64220/18983876/17-17-4_Snellmankoti_kevyt_Optimized.pdf/9d97e491-7905-43c1-b0e6-9c80495397c7

Tamminen, A. (toim. 1982). Joulumerkkikotimme 1936-1973. Poimintoja joulumerkin 70-vuotiselta taipaleelta. Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys ry.

Vuori, K. (2016). Joulumerkkikodin lapset. LIKE.