Laatan kiinnitys 30.4.-18

Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Viime kevään vuosikokouksen jälkeen käynnistetty projekti joulumerkkikodin muistolaatasta valmiina seinään kiinnitettynä.
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Asunto Oy Pyynikinhakan kerrostalon huoltoyhtiön huoltomies ruuvaamassa Kaiverruskolmiolta tilatun plakaatin kiinnitysruuveja. Laatta (280*130mm) on sään kestävää messinkiä ja se kiinnitettiin ruostumattomilla ruuveilla.
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Laatta asennettiin joulumerkkikodin paikalla olevan kerrostalon Ristikadun puoleiseen päätyseinään (keskelle seinää).
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Kyltin kiinnitystä seuraamassa olleet jäsenemme ja kaksi Henrik Liljeroosin suvun edustajaa (laatan kohdalla).
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Päivän päätteeksi juotiin "harjakaiskahvit" Kahvila Amurin Helmessä.

Olimme seuraamassa Tampereen joulumerkkikodista muistuttavan laatan kiinnittämistä sen tilalle rakennetun kerrostalon päätyseinään. Näin saatettiin loppuun viime kevään vuosikokouksen (6.5.-17) jälkeen käynnistetty projekti joulumerkkikodin muistolaatasta. Ehdotuksen laatan hankkimisesta teki Hämeenlinnalainen jäsenemme Kari Viitamäki, kun vierailimme kokouksen jälkeen entisellä Tampereen joulumerkkikodin tontilla.  Tampereen joulumerkkikodin purkutyöt käynnistettiin vuoden 1974 lopulla omistajan vaihtumisen jälkeen.

Hallitus käynnisti hankkeen ottamalla ensin yhteyttä As Oy Pyynikinhakan isännöitsijään, joka esitti asian asunto-osakeyhtiön hallitukselle. Kun sieltä saatiin myönteinen päätös, pyydettiin tarjouksia kylttien valmistajilta. Muistolaattaan tulevaa tekstiä hiottiin mahdollisimman lyhyeksi ja tarjousten perusteella kyltti tilattiin Tamperelaiselta yritykseltä Kaiverruskolmiolta. Laatta on materiaaliltaan säänkestävää messinkiä ja sen kooksi valikoitui tekstin mukaan 280*130mm. Siihen lisättiin reunaviisteet, vaakahionta ja kevyt vahaus. Laatta suunniteltiin tarkoituksella melko pienikokoiseksi ettei se olisi liian hallitseva ja "hyppäisi silmille" kerrostalon seinässä.

Helmikuun kokouksessa hallitus sopi kyltin asennuspäivästä, joka sovitettiin ajalle ennen tulevaa vuosikokousta 5.5.-18 ajatuksella tehdä ”pyhiinvaellus” kokouksen jälkeen entisellä joulumerkkikodin tontilla. Asennus piti tapahtua arkipäivänä, että taloyhtiön huoltomies saatiin kiinnittämään se ja ajatuksena oli myös saada lehdistöä paikalle. Lehdistö ei kutsua noudattanut.

Kyltin kiinnitystä meitä oli seuraamassa kymmenkunta henkilöä, kahdeksan jäsentä ja kaksi Henrik Liljeroosin suvun edustajaa. Ennen asennusta keskusteltiin kyltin paikasta kerrostalon Ristikadun puoleisessa päädyssä. Halusimme sen näkyvälle paikalle, joten se sijoitettiinkin keskelle seinää noin kahden metrin korkeudelle kadun pinnasta.

Johanna Söderholm Liljeroosin suvun edustajana kertoi isoisänsä isän Henrik Liljeroosin elämän vaiheista ja alkuperäisen rakennuksen historiasta. Niistä enemmän seuraavassa kappaleessa.

Henrik Liljeroosin asuinrakennus

Talo suunniteltiin kunnallineuvos Henrik Liljeroosille ja hänen vaimolleen vanhuudenkodiksi. Arkkitehti Birger Federleyn suunnittelema rakennus valmistui 1923. Liljeroos osti taloa varten kaksi vierekkäistä tonttia, nro 66 ja 65.

Talossa oli tilava asunto ja kellarikerroksessa mm. veisto- ja kutomoverstaat sekä leivin- ja pesutupa. Eteinen ja ruokailuhuone liittyivät avaraan loggiaan, joka avautui puutarhaan. Pihapiiriin rakennettiin myös kaksikerroksinen talli- ja makasiinirakennus. Pääovi oli pihaan päin, jonne pääsi Ristikadun puolelle aukeavasta raskaasta portista. Kadunpuoleinen julkisivu oli pelkistetympi.

Kuva: Museokeskus Vapriikki. Kuva on otettu todennäköisesti 1920-luvulla. Oli alunperin 1 kerroksinen, jugend-tyylinen asuinrakennus. Rakennus muokattiin ja laajennettiin myöhemmin kaksikerroksiseksi jm-kodiksi.
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Birger Federly 1874-1935
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Johan Henrik Liljeroos 1851-1939
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Tampereen joulumerkkikoti Mariankadun puolelta nähtynä. Alkuperäisen asuinrakennuksen ullakkotilat on remontoitu käyttöön ja rakennukseen on asennettu mm. keskuslämmitys. Kuva. Filha ry:n arkisto.
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Tampereen Joulumerkkikodin purkaminen. Kuva 28.11.1974 Aarne Männistö, Museokeskus Vapriikki.
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Joulumerkkikotitontti tänään. Muistolaatta on keskellä päätyseinää muistuttamassa joulumerkkikotiajasta. Tullee olemaan meidän 2478 siellä ensi kuukaudet viettäneen lapsen "pyhiinvaelluspaikka".
Selainasetukset estävät kuvien näyttämisen
Kuva Ristikadun puolelta. Tampereen joulumerkkikodin tontille rakennettiin kaksi kerrostaloa. Taaempana oleva kerrostalo on entisen joulumerkkikodin paikalla. Kerrostalot peruskorjattiin viime vuonna.

Uudessa kodissaan puolisot ehtivät asua vain vuodenpäivät. Henrik Liljeroosin vaimo Maria (Julia Maria Högström) kuoli v. 1924 joulukuussa ja Henrik muutti v. 1928 loppupuolella Helsinkiin.

Johan Henrik Liljeroos

Johanna Söderholm kertoi Henrik Liljeroosin taustoista tukenaan kirja ”Ohtolasta Tammerkoskelle” (Yrjö Raevuori ja Liisa Poppius) mm. seuraavaa:

Henrik Liljeroos jatkoi isänsä (Tehtailija Henrik Henrichsson Liljeroos (Heikkilä), 1828-1873) Tampereelle perustaman värjäysliikkeen ja myöhemmin verkatehtaan yritysjohtajana. Tehdas oli Tammerkosken alajuoksulla Neulasaaressa. Poika Johan Henrik laajensi isänsä perustamaa yritystä, joka nimettiin v. 1980 H. Liljeroosin Villankehruu- ja värjäystehtaaksi. Myöhemmin 1914 siitä muodostettiin osakeyhtiö nimellä H. Liljeroos Oy. Kunnallisneuvos Liljeroos oli mm. säätyvaltiopäivillä porvariston edustajana ja Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen (1878-1909). Henrikin isä, joka oli kotoisin Kangasalan Varalan kylästä oli myös aktiivinen Tampereen kunnallispolitiikassa.

Henrik Liljeroos luopui yritysjohtajan tehtävistä v. 1928 lopulla ja v. 1929 toimitusjohtajana jatkoi hänen vanhin poikansa Väinö Henrik Liljeroos (1880–1946) ja myöhemmin vuorineuvos Eino Henrik Liljeroos (1882–1977).

Lähes 2500 joulumerkkikotilapsen ensikoti

Joulumerkkikoti oli Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen perustama paikka, johon vastasyntyneitä lapsia otettiin turvaan perheistä joissa joko äiti tai joku muu sairasti avointa keuhkotuberkuloosia. Tampereen joulumerkkikoti oli lasten ensimmäinen koti keskimäärin 8 kuukauden ajan.

Päätös joulumerkkikodin perustamisesta tehtiin Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen neljännessä ratkaisevassa kokouksessa 15.10.1935. Johtokunnalla oli jo tiedossa, että Tampereelta Pyynikin harjulta on ostettavissa ja osin lahjoituksena saatavana H. Liljeroosin tiilestä tehty asuinrakennus, joka tietyin korjauksin ja muutoksin soveltuu joulumerkkikodiksi. Niinpä talo ostettiin 1935 (625.000mk) ja remontoitiin 25 paikkaiseksi joulumerkkikodiksi. Toiminta käynnistyi 1.7.1936.

Tampereen joulumerkkikodin rinnalle perustettiin Pälkäneelle 20-paikkainen lisäosasto 21.1.1939 (1939-1948). Sinne alettiin siirtää 9-12 kuukauden ikäisiä Tampereen kodin lapsia. Lisäosasto toimi myös sotavuosien turvapaikkana maaseudun rauhassa. Pälkäneellä oltiin evakossa sotien aikana kolme kertaa. Pisimpään jatkosodan aikana 27.2. - 10.12.1944. Tänä aikana Tampereen joulumerkkikodin rakennus oli puolustuslaitoksen käytössä 1.6. - 7.12 välisen ajan.

Myöhemmin suomeen perustettiin joulumerkkikodit myös Ouluun (1945-1969) ja Kuopioon (1954-1964). Näissä suojakodeissa oli hoidettavana yhteensä 5335 lasta.

1960 luvun loppupuolella Tampereelle voitiin asteittain siirtyä vastaanottamaan myös sosiaalisista syistä tarvitsevia terveitten lasten vanhempien vauvaikäisiä ns. hoitolapsia. Näitä sosiaalilautakuntien ja Pelastakaa Lapset ry:n sijoittamia oli vuosittain 30-40:een. Joulumerkkikotina Tampere lopetti toimintansa koko maan viimeisenä 1973.

Loppuaikoina v. 1973 ja vielä vuonna 1974 siirryttiin päiväkotitoimintaan. Hoidossa oli päivittäin 20 - 23 lasta, joiden ikä vaihteli 4 kk kolmeen vuoteen. Kodin toiminta keskeytettiin 15. 10.1974 ja aloitettiin rakennuksen purkaminen. Tontille rakennettiin kaksi seitsenkerroksista asuinrakennusta.

Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen mukaan Tampereella oli hoidettavina varsinaisia joulumerkkilapsia 2478 lasta ja vuodepaikkoja 35-55. Tampereella hoidossa olleita lapsia oli kaikkiaan 2703. Tässä mukaan on luettu myös sosiaalisin perustein otetut ja loppuaikoina päivätoiminnassa mukana olleet lapset (v. 1973-1974).

P. Marttila