Turku-päivä 16.8.2025

Turun Tuomiokirkko

Joulumerkkikotilapset ry järjesti retkipäivän Turkuun johon osallistui 19 jäsentä ja heidän läheistään.

Retkelle lähdettiin Logomolta Jalobus-bussilla kohti ensimmäistä kohdetta Turun Tuomiokirkkoa. Matkalla oppaamme Antti Tuominen kertoi kaupungin historiaa, faktoja ja esitteli reitin varrella olevia kohteita.   

Suomen vanhin kaupunki Turku syntyi Aurajoen suulle jo ennen 1200-lukua, mutta sen perustamisvuotena pidetään vuotta 1229, jolloin paavi Gregorius IX mainitsee bullassaan ensimmäistä kertaa kaupungin nimeltä Aboa. Asukkaita on 207000 ja koko seutukunnalla noin 353 000 henkilöä.

Suomen kansallispyhäköksi nimetty kirkko on pääosin rakennettu monessa vaiheessa keskiajalla. Vaikka tuomiokirkon alkuvaiheista on niukasti tietoa, on todennäköistä, että kirkko rakennettiin 1200-luvun lopulla puusta ja saatettiin vihkiä käyttöön 1292-1309 välisenä aikana. 

Turun tuomiokirkkoa on uudellakin ajalla monesti uusittu. Tornia on korotettu kolmesti, vuosien 1681, 1738 ja 1827 tulipalojen jälkeen. Erityisesti Turun palo vuonna 1827 vaurioitti kirkkoa pahasti.

Mitat: Kirkon pituus on 89 metriä, leveys noin 38 metriä ja korkeus 44,5 metriä. Tornin korkeus on 85,53 metriä.

Kaarina Maununtyttären sarkofagin kohdalla opas kertoi, miten Kaarina Maununtytär nousi talonpoikaissäädystä Ruotsin kuningattareksi v. 1568 kuningas Eerik XIV puolisona, joka yhtenä tekijänä vaikutti Eerik XIV:n syrjäyttämiseen valtaistuimelta syksyllä 1568. Kaarina oli kuningattarena vain 87 vuorokautta.  

Turun terveydenhuollon museo

Kaksi vapaaehtoista museon opasta esittelivät meille terveydenhuollon lääketieteen ja sairaanhoidon historiaa yli 200 vuoden ajalta. Esillä oli mm. leikkaussali (huone) kaikkine välineineen, jossa potilas nukutettiin eetterillä. museon opas kertoi, että nukuttajana saattoi toimia esim. talonmies, joka tiputti eetteriä "kuonokoppaan". Leikkaushuone näkyy viereisessä kuvassa.

Näytillä oli myös kolme eri aikakausilta olevaa äitiyspakkausta. Äitiysavustuslain (1937) tullessa voimaan avustusta jaettiin seuraavana vuonna ensin köyhille ja vähävaraisille synnyttäjille. Vuonna 1938 avustuksiin oikeutettuja oli jo lähes 70 % kaikista synnyttäjistä ja v. 1949 lakia uudistettiin koskemaan kaikkia synnyttäjiä. Äitiysavustus ja-pakkaus luotiin vastauksena huoleen laskevasta syntyvyydestä ja suuresta lapsikuolleisuudesta.

Terveydenhuollon museosta siirryimme ruokailemaan Ravintolalaiva Svarte Rudolfissa.

Turun linna   

Harmaakivisen Turun linnan päälinnan rakentaminen aloitettiin, kuten tuomiokirkkokin 1200 luvun lopulla (1280-luvulla) pienelle kalliosaarelle puolustuksellisista syistä. Linna oli aluksi suorakaiteenmuotoinen 65 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Lopulliseen laajuuteensa linna valmistui 1500-luvulla. Sitä oli rakennettu monissa erissä linnasaaren kasvettua maankohoamisen ansiosta. Esilinnasta tuli neliömäinen rakennusryhmä. Renessanssiaikana 1500-luvulla rakennettiin myös linnan ylin kerros, jonka huoneet ovat avaria ja valoisia. Linnan tapahtumarikkaimpana vuosisatana (1500) sitä piiritettiin kuudesti valtaamistarkoituksena. 

Kierroksen aikana opas Antti Tuominen kertoi mielenkiintoisia yksityiskohtaisiakin tarinoita kustakin tilasta. Esim. vierashuone oli kalustamaton, joten vierailijat toivat omat kalusteensa sinne vierailun ajaksi (oli palvelijoiden ongelma kantaa huonekalut ahtaita porraskäytäviä pitkin huoneeseen). Opas kertoi myös Juhana III herttuakautena rakastajattarensa Kaarina Hannuntyttären ja heidän 4 lapsensa vaiheista Turun linnassa ennekuin hän avioitui puolalaisen kuninkaan tyttären Katarina Jagellonican kanssa, joka myös muutti Turun linnaan myöhemmin. 

Opas Tuominen kertasi myös kruununsa menettäneiden Eerik XIV ja Katariina Maununtyttären vankila ajasta Turun linnassa pienten lastensa Sigridin ja Kustaan kanssa v. 1570-1571. Aluksi he saivat liikkua linnassa vapaasti, mutta kun paljastui, että Eerik XIV kirjoitteli Venäjän tsaarille Iivana Julmalle, Eerik teljettiin esilinnan kuusikulmaiseen torniin. Myöhemmin heidät siirrettiin takaisin Ruotsiin, jossa heidät myös erotettiin toisistaan ja Kaarina siirrettiin lapsineen takaisin Turun linnaan. Eerikin 7-vuotias poika Kustaa Eerikinpoika vietiin Kaarinalta v. 1575 Puolaan. Kaarina vapautettiin vankeudesta v. 1577 Eerikin kuoltua Samana vuonna.  

Eerikin veli Juhana III antoi Kaarinalle vapautumisen jälkeen omistukseen Liuksialan kartanon Kangasalalta. Siellä hän vietti loppuelämänsä ja kuoli 1612.

Suomen Joutsen ja Ravintola Göran

Päivän viimeisessä retkikohteessa muutamat kävivät pikavisiitillä Suomen Joutsenessa Forum Marinumissa linnassa ylittyneen aikataulun takia.

Lopuksi nautittiin yhdistyksen tarjoamat pullakahvit Forum marinumin kupeessa olevassa Ravintola Göranissa. Kahvien jälkeen bussi vei meidät lähtöpaikkaan, Logomoon. 

Kuvat ja teksti: Pauli Marttila

Vauvan kuljetuslaatikko

Turun terveydenhuoltomuseossa meitä kiinnosti erityisesti laatikko, jolla vastasyntyneitä vauvoja kuljetettiin synnytyslaitoksilta joulumerkkikoteihin. Terveydenhuoltomuseon puisessa kuljetuslaatikossa nukkuu pitsimyssyinen vauvanukke. Laatikon kannessa on pieni ikkuna, jonka saa suljettua. Laatikon kannessa on ilmareikiä niin, ettei vauvalta happi päässyt loppumaan, jos ikkuna oli tarpeen sulkea kylmän ilman tai tartuntavaaran vuoksi. Kantolaatikko on aika suuri ja sen ympärillä on kaksinkertainen nahkavyö.

Kantolaatikon pohja on kaksiosainen. Alimpana on tila, jonne voitiin laittaa kuumavesipulloa muistuttavia kanistereita kuljetuslaatikon lämpimänä pitämistä varten. Kanisteri ei saanut kuumentaa kuljetuslaatikkoa liikaa, joten pohjalle saatettiin laittaa hiekkaa lämpötilaa tasaamaan. Kanisteri näyttää metalliselta taskumatilta ja museon kävijät vitsailivat, että ehkä siinä oli pidetty jotain muutakin kuin kuumaa vettä. Alimman tilan päällä on välilevy, jonka päälle laitettiin patja ja vuodevaatteet vauvaa varten.

Kantamista varten ei ole erillisiä kantohihnoja laatikon sivuilla. Oulaisten parantolassa 1960-luvun alussa ollut Pirkko Hautamäki ihmetteli kantohihnojen puuttumista. Hänen tyttärensä Tiina vietiin vuonna 1963 yhdentoista tunnin ikäisenä Oulaisten synnytyslaitokselta joulumerkkikotiin. Pirkolle on jäänyt mieleen erityisesti näkymä, miten hänen veljensä ja kätilö ottivat laatikon sivuilta kantohihnoista kiinni ja nostivat laatikon autoon vauvan kuljetusta varten. Pirkko muisteli, että Oulaisissa käytössä ollut kantolaatikko olisi ollut terveydenhuoltomuseossa esillä olevaa pienempi. Laatikot olivatkin todennäköisesti hieman erilaisia ja eri vuosikymmeninä tehtyjä.  Osa kuljetuslaatikoista oli tarkoitettu keskosvauvoille, kuten Turun terveydenhuoltomuseon laatikko.

Kuljetuslaatikon esittelytekstissä lukee, että vauvoja saatettiin kuljettaa yleisissä kulkuneuvoissa ja matkat saattoivat olla pitkiä. Tämä selittää, miksi laatikoista tehtiin niin tiiviitä ja vauvaa ympäristöltä suojaavia. Vauvoja kuljettivat kätilöt ja terveyssisaret, lisäksi autonkuljettajina saattoi olla sukulaisia, kuten Tiinan tapauksessa. Hänet kuljetettiin enon ja tämän vaimon henkilöauton kyydissä Oulun joulumerkkikotiin.  Kätilö oli mukana koko vauvan ensimmäisen matkan ajan.

Tiina Hautamäki